Suomen hyvinvointialueiden viralliseen aloitukseen on neljä kuukautta aikaa ja eri puolella Suomea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on kovassa vauhdissa. Tämä on hyvä, sillä haasteita riittää. Julkisuudessa on puhuttu paljon muun muassa henkilöstön riittävyydestä ja henkilöstömitoituksesta, lainsäädännön asettamista muista uusista vaatimuksista, kuten hoitotakuusta ja rahoituksesta sekä palveluiden priorisoinnista, kuten viime viikolla apulaisprofessori Paulus Torkin johdolla tehdyssä laajassa selvityksessä julkaistiin.
Hyvinvointialueen ratkaisuja haasteisiin voidaan etsiä esimerkiksi seuraavilla kahdella tavalla:
1. Palvelutuotannon tuottajan vaihtaminen ”make or buy” -analyysin perusteella
a) Arvio nykytilanteesta; mikä toimii ja mikä ei? Miksi jotkin asiat toimivat huonosti, ja missä kustannukset tai jonot ovat kasvaneet odotettua voimakkaammin? Miten ongelmakohtiin voitaisiin puuttua, kauanko se vaatisi aikaa ja paljonko se maksaisi itse tehtynä? Mitä tapahtuu, jos ei tehdä muutoksia?
b) Miten asukkaiden tarpeet tai lainsäädäntö muuttuvat tulevien vuosien aikana?
c) “Make or buy” -analyysi ja sen pohjalta toimiminen. Missä hyvinvointialueen oma palvelutuotanto on parempi ja edullisempi kuin ulkopuolelta ostetut palvelut ratkaisemaan nykyisiä ongelmakohtia tai tulevaisuuden haasteita? Missä taas yksityiset toimijat ovat parempia, ja miksi näin on? Voidaanko realistisesti yksityisen mahdollinen tuottavuus- ja/tai vaikuttavuusetu saavuttaa omilla toimenpiteillä ja budjetilla halutussa aikataulussa? Jos ei, niin sitten valmistelemaan tuottamistavan muutosta.
2. Tuottamistavan vaihtaminen osittain tai kokonaan digipalveluihin
Jälkimmäisenä vaihtoehtona sosiaali- ja terveydenhuollon resurssi- ja kustannushaasteisiin voi toimia palveluiden toimintatavan muutos digipalveluiden avulla, jolloin nousee esille myös aiemmin mainittu kysymys “tehdäkö itse vai ostaako valmis ulkopuolelta?”.
” Hyvinvointialueiden kannattaa olla hereillä ja harkita huolellisesti, mitä kannattaa ostaa ulkoa ja mitä tehdä itse… Suomalaisten yksityisten terveydenhoitoyritysten digitaaliset palvelut ovat pitkäjänteisen kehitystyön ja isojen investointien tulos. Tässä tilanteessa ei ole järkeä, että jokainen hyvinvointialue käyttäisi miljoonia euroja uusien palveluiden suunnitteluun ja koodaamiseen.” sanoo Jussi Ailisto VALOR Partners Oy:n kirjoituksessa, jossa pohditaan, pelastaako digisovellus ruuhkautuneen sosiaali- ja terveydenhuollon.
Digitaaliset palvelut voivat tutkitusti parantaa hoitoon pääsyä ja tuottaa merkittävää laatua hyvällä asiakaskokemuksella, mutta uuden digitaalisen asiointikanavan julkaisussa piilee myös vaara, että helpompi palveluiden saavutettavuus synnyttää lisäkysyntää. Tämä yhdistettynä entisiin henkilöstöresursseihin voi johtaa aiempia pidempiin jonoihin palveluihin pääsyssä. Julkisen sektorin toimijalle tämänkaltainen lopputulos ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista, kun budjettikaan ei mahdollista uusien ammattilaisten palkkaamista.
Onkin tärkeää, että hankittavan digiratkaisun avulla voidaan saavuttaa riittävä tuottavuusloikka ja toimintatapojen muutos ilman laadun heikentymistä. Tässä välissä sopii jo hieman kehaista, että esimerkiksi Päijät-Soten yhteisyrityksestä Harjun Terveydessä saimme mm. digipalveluiden avuilla lyhennettyä lääkärille pääsyn yli 20 päivästä käytännössä nollaan – entisellä budjetilla. Modernit etäpalvelut eivät kuitenkaan keskity vain tuottavuuden kasvuun, vaan myös mm. pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon vaikuttavuuden kehittämiseen.
Mikäli luet tätä tekstiä Päijät-Hämeen tai Länsi-Uudenmaan ulkopuolelta, ajattelet ehkä, että alueenne tilanne ei ole aivan identtinen heidän tilanteeseensa, eivätkä samat digipalvelut ja -toimintamallit sovi teille. Totta! Olen samaa mieltä. Tämän vuoksi olemmekin mahdollistaneet valmiin digiratkaisun räätälöinnin asiakasorganisaation omien tarpeiden mukaiseksi niin Suomessa että laajasti kansainvälisesti.
Olenkin sitä mieltä, että digiratkaisuissa kannattaa valita ostaminen rakentamisen sijaan. Asiointialustallamme on asiakkaita yli 10 maassa ja tarjoamme tämän Suomessakin käytössä olevan ratkaisun myös muiden hyvinvointialueiden käyttöön. Samalla kauttamme saa myös konsernin digipalveluiden ammattilaisia käyttöönne, mikäli alueenne painii henkilöstöhaasteiden kanssa.
Kerron mielelläni, miten me ja kehittämämme alustaratkaisu voisi auttaa teitä kehittämään asukkaillenne tarjottavia palveluita ja mahdollistaa kaikkien digiin soveltuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisen heille yhdeltä luukulta.
